perjantai 7. tammikuuta 2011

Minun täytyy kyllä olla jostain kohasta kippee...

... Kun neljän pienen lapsen äitinä jo muutenkin hillittöntä kotitöitten määrää pyöritän ja haluan silti "virallistaa" tuunailujuttuni raportoimalla niistä sanoin ja kuvin muillekin kuin kylässä kävijöille :)

Vaan minkäs sitä teet, jos luovuus on vähintään sataprosenttinen ja ideoita putkahtelee jatkuvalla syötöllä. Ja kun tämä meijän talo on kuin luotu monenmoisten juttusten kokeiluun, paikat ei siitä kummosemmaks muutu vaikka vähän remontinkorjuuta tekiskin sielä sun täällä ja vanhat tavarat soveltuu seinien sisäpuolelle huomattavasti paremmin kuin uudet. Ukkokullan mielestä koko rintamamiesröttelö joutais ajjaa maan tasalle, mutta minä rakastan tätä taloa vaikka ilmastointi on vähintäänkin riittävää ja eteisestä pidetään kylmää ulkopuolella eristämällä lattia vanhoilla matoilla.

Samoin esim. kellarissa odottavat vanha nojatuoli (jonka kotiinkuljetukseen ekopisteeltä piti tehä aikamoisia maannitteluja, kiristystä ja lahjontaa), entinen sohvapöytä sekä läjä erinäisiä hyllyjä ovat jonkun mielestä kaatopaikkaromua, mutta minä jo sormet syyhyten idealamppu välkkyen ootan vain että pääsen kokeilemaan niihin taitojani. Lopputuloksesta voidaankin olla sitten montaa mieltä, itestä ne on lähes aina hienoja :P

Joku voi nähdä mahdollisuuksia yhdistelemällä vanhoja haarukoita ja kurkkupurkkeja kattolampuiks (minä en. Lyökee jos niin tien!) ja joku taas tykkää ommella vanhoista paidoistaan lapsilleen mekkoja (minäminäminä). Savolaisittain sanottuna, meitä on monneen junnaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti